Aawa Oy - AsianajotoimistoAawa Oy - Asianajotoimisto
Aawa Oy - Asianajotoimisto
Avustamme lasten huoltoon, asumiseen, tapaamisoikeuteen ja elatukseen liittyvissä asioissa. Laadimme niin testamentit, perunkirjoitukset ja perinnönjaot kuin ositukset, omaisuuden erottelut ja avioehtosopimukset.
Erotilanteessa tulee sopia yhteisten alaikäisten lasten huollosta, asumisesta, tapaamisesta ja elatuksesta.
Lapsen huoltajuus tarkoittaa oikeutta päättää lapsen asioista, kuten asuinpaikasta, koulutuksesta ja terveydenhoidosta. Pääsääntönä on yhteishuoltajuus, mutta toisinaan voi myös yksinhuolto olla perusteltua, jos vanhempien puutteellinen yhteistyö vaikeuttaa lapsen asioiden hoitamista.
Vanhemmat voivat sopia, että lapsi asuu jommankumman vanhemman luona tai vuoroasumisesta, jolloin lapsi asuu käytännössä puolet ajastaan vuorotellen vanhempiensa luona. Lapsella voi kuitenkin olla vain yksi virallinen asuinpaikka, joka muun muassa vaikuttaa lapsen päiväkodin ja koulun valintaan.
Lapsen tapaamisoikeuden tarkoituksena on turvata lapselle oikeus pitää yhteyttä ja tavata sitä vanhempaa, jonka luona lapsi ei asu. Myös tapaamisten osalta vanhemmat voivat sopia keskenään tapaamisoikeuden sisällöstä ja laajuudesta edellyttäen, että sopimus on lapsen edun mukainen. Lapsen oikeuden tavata hänelle erityisen läheistä muuta henkilöä kuin vanhempaansa, voi hakemuksesta määrätä tuomioistuin.
Vanhemmilla on velvollisuus elättää alaikäistä lastaan ja he vastaavat siitä yhdessä elatuskykynsä mukaan. riittävän elatuksen tarpeen sekä vanhempien elatuskyvyn määrittelyssä voidaan apuna käyttää oikeusministeriön julkaisemaa ohjetta lapsen elatusavun suuruuden arvioimiseksi.
Avioeroa voivat hakea puolisot yhdessä tai vain toinen puoliso yksin. Avioero voidaan myöntää puolen vuoden harkinta-ajan jälkeen. Jos puolisot ovat asuneet erillään vähintään kaksi vuotta, voidaan avioeroon tuomita ilman harkinta-aikaa.
Puolisot voivat hakea yhteiselämän lopettamista käräjäoikeudesta. Hakemus ei edellytä avioeron hakemista eikä se itsessään johda avioeroon. Yhteiselämän lopettamisen yhteydessä tuomioistuin hakemuksesta päättää, kumpi puolisoista saa jäädä asumaan yhteiseen kotiin ja velvoittaa toisen muuttamaan pois. Yhteiselämän lopettamista koskeva päätös raukeaa, kun puolisoiden välinen omaisuuden ositus tai erottelu on saanut lainvoiman.
Avioeroa koskevan asian tullessa vireille käräjäoikeudessa, voi kumpikin puoliso vaatia omaisuuden ositusta eli omaisuuden jakoa. Avioliittolaki antaa raamit avio-oikeuden alaisen omaisuuden ositukselle, mutta puolisot voivat halutessaan keskenään sopia osituksesta laista poikkeavalla tavalla. Pääsäännön mukaan puolisoiden ennen avioliittoa tai sen aikana hankkima omaisuus jaetaan siten, että kumpikin saa puolet heidän yhteenlasketusta nettovarallisuudestaan. Enemmän omistava puoliso joutuu suorittamaan toiselle puolisolle ns. tasinkoa. Osituslaskelmassa ei huomioida avioehdolla, testamentilla tai lahjakirjalla avio-oikeuden ulkopuolelle suljettua omaisuutta.
Mikäli puolisoilla on ollut avioehto, tulee ositussopimuksen sijaan laatia omaisuuden erottelua koskeva asiakirja.
Avoerossa kumpikin puoliso pitää oman omaisuutensa. Jos avopuolisoilla on yhteistä omaisuutta, tulee yhteisomistussuhde purkaa. Yhteisomistussuhteessa omistusosuudet oletetaan yhtä suuriksi, ellei muuta ole sovittu.
Mikäli avio- tai avopuolisot eivät pääse sovintoon omaisuuden erottelusta, tulee heidän hakea pesänjakajaa suorittamaan omaisuuden erottelu. Pesänjakajaa haetaan käräjäoikeudelta.
Omaisuuden osituksesta ja erottelusta tulee lain mukaan aina laatia asiakirja, jonka kumpikin puoliso allekirjoittaa ja joka on kahden esteettömän henkilön oikeakasi todistama.
Jos osituksesta, omaisuuden erottelusta taikka perinnönjaosta ei päästä yhteisymmärrykseen, voi käräjäoikeudelta hakea pesänjakajaa toimittamaan avio- tai avoeron yhteydessä omaisuuden osituksen tai erottelun taikka kuolinpesässä jakaa kuolinpesän omaisuuden. Pesänjakaja voi olla asianajaja taikka muu tehtävään kykenevä henkilö, jonka tulee olla kuitenkin puolueeton kaikkiin osapuoliin nähden.
Pesänjakajaa voi hakea kumpi tahansa puolisoista taikka kuka tahansa kuolinpesän osakas. Pesänjakajalla on oikeus saada palkkio ja korvaus kuluistaan ja siitä vastaavat kumpikin puoliso taikka kaikki kuolinpesän osakkaat yhdessä siitä riippumatta, kuka pesänjakajaa on hakenut.
Pesänjakajan toimittamaa ositusta tai perinnönjakoa voi moittia käräjäoikeudessa. Moitekanne on toimitettava käräjäoikeuteen 6 kuukauden sisällä osituksen tai perinnönjaon suorittamisesta.
Pesänselvittäjä on tuomioistuimen määräämä virallinen selvittäjä. Pesänselvittäjä kuuluu kuolinpesän omaisuuden haltuunotto, pesän velkojen maksu sekä mahdollisten kuolinpesän saatavien perintä. Pesänselvittäjän toimivaltaan ei kuulu perinnönjako.
Laadimme niin yritystoimintaan liittyvät sopimukset, kuten osakas- ja yhteistyösopimukset kuin yksityishenkilöidenkin väliset sopimukset, kuten kauppa- ja lahjakirjat sekä edunvalvontavaltuutukset.
Hoidamme muun muassa kiinteistö- ja asuntokauppariidat, asunto-osakeyhtiöiden toimintaan liittyvät asiat, vahingonkorvausasiat sekä sopimuksiin liittyvät riidat.
Annamme neuvontaa kaikissa työoikeudellisissa asioissa, minkä lisäksi laadimme ja tarkastamme työoikeudelliset asiakirjat sekä hoidamme työsuhteisiin liittyvät oikeudenkäynnit.
Hoidamme kaikki konkurssiin liittyvät asiat konkurssihakemuksen laatimisesta konkurssin päättämiseen saakka. Toimeksiantoihimme kuuluu myös saatavien perintä siihen liittyvine oikeudenkäynteineen.
Avustamme lasten huoltoon, asumiseen, tapaamisoikeuteen ja elatukseen liittyvissä asioissa.
Avustamme osapuolia kaikenlaisissa rikosasioissa esitutkinnasta oikeuskäsittelyyn asti.